Tunnetko jo strategiatyön uuden sukupolven?

Tehdäänkö teillä strategiaa vain markkinoita koskevan numerotiedon varassa? Nyt olisi korkea aika lisätä repertoaariin muitakin menetelmiä! Nopeasti muuttuvassa maailmassa vain peruutuspeiliin katsominen on varsin vaillinainen tapa lähestyä strategiatyötä. Bisnesantropologia ja muut ihmistieteet tarjoavat tietoa niistä merkityksistä, joita ihmiset asioille ja ilmiöille antavat, ja avaavat sitä kautta aivan uusia näkymiä bisnekselle. Aiheesta ilmestyi Suomessa kirja lokakuussa 2020 ja pääsin haastattelemaan kirjoittaja Mikko Leskelää juontaessani Alma Media “Rivien välistä” -ohjelmaa.

Screenshot 2021-01-05 at 16.12.02.png

Mikä bisnesantropologia?

Kysymys on erilaisten ihmistieteiden - mm. antropologian - hyödyntämisestä strategiatyössä. Perinteisessä strategiaa varten tehdyssä analyysissä otetaan reipas määrä dataa ja analysoidaan sitä exceliin rakennetun häkkyrän avulla. Näin saadaan tietää, miten markkina tulee (oletettavasti) kehittymään, mikä tekeminen on tuottoisinta ja mihin paukut kannattaa laittaa. Excelin synnyttämä näkemys on jatkossakin tärkeä osa kokonaiskuvaa. Sitä vain kannattaa rikastaa myös muunlaisella pohdinalla.

Ihmistieteiden kysymysten asetteluilla voidaan esimerkiksi kartoittaa, minkälaisia merkityksiä ihmiset asioille antavat (ja sitten rakentaa bisnestä noiden merkitysten varaan), minkälaisia kulttuurisia virtauksia on käynnissä (ja miten niiden päälle voidaan rakentaa bisnestä) tai miksi ihmiset pitävät tiettyjä asioita arvossa ja halveksuvat toisia (ja pelata sitten noilla bisnestä rakentaessa).

Mitä esimerkiksi?

Yksi Mikon esimerkeistä on maitomaailmasta. Maailman kaoottisuutta ja virikkeiden rajattomuutta suitsimaan kehittyi ihmiskunnan laajuinen pyrkimys lisätä hallinnan tunnetta omassa elämässä. Tästä syystä esimerkiksi Konmaritus ja minimalismi ovat niin suosittuja. Kolmas suosittu tapa lisätä hallinnan tunnetta omassa elämässä on oman ruokavalion hallinta. Samaan aikaan ravitsemuspuolella nosti päätään aatteet, jotka pyrkivät lisäämään proteiiniä ja vähentämään hiilihydraatteja. Nämä yhdessä johtivat rahkatuotteiden räjähdysmäiseen kysyntään. Maitomaailma yllätettiin täysin, mutta pian se ryhtyi lisäämään erilaisten rahkojen tuotantoa, satsasi tuotekehitykseen ja investoi kalustoon. Valitettavasti siinä vaiheessa, kun nämä panostukset alkoivat näkyvä kauppojen hyllyillä, oli buumi kuitenkin jo takana. Maitoproteiini ei ole parasta mahdollista proteiiniä ihmisille ja pian markkinoille tulikin herneproteiiniä, kauraproteiiniä ynnä muita tehokkaampia proteiinin lähteitä sisältäviä tuotteita. Rahkan kysyntä romahti yhtä nopeasti kuin oli noussutkin.

Kumpikaan näistä - ei nousu eikä lasku - näkynyt perinteisellä otteella tehdyssä analyysissä. Mutta ihmistieteitä ja uudenlaisia kysymyksenasetteluja strategiatyössään hyödyntävä yritys olisi saattanut bongata tulevaisuuden trendit ja tehdä komeat voitot.

Maailma muuttuu, ja niin myös metodit

Perinteisen strategiatyön metodiikat tulevat sääntelybisneksen maailmasta. Jos tulevaisuus on menneisyyden kaltainen, toimivat vanhat metodit vallan mainiosti. Mutta jos tulevaisuus on tuntematon, kehkeytyminen kompleksista ja elämä sotkuista, ei perinteisillä menetelmillä saada aikaan kuin heikko arvaus tulevaisuuden mahdollisuuksista.

Lisäksi on hyvä huomata, että perinteisellä menetelmällä on vaikea erottautua kilpailijoista. Isot strategiatalot käyttävät kaikki samoja datasettejä. Niiden työntekijät käyvät kaikki samat koulut ja oppivat tekemään samanlaisia excel-häkkyröitä. Noista analyyseistä tulee väistämättä ulos samaa tavaraa. Miten siinä muka pystyy luomaan erilaisia strategioita kuin kilpailija? Lisäämällä repertuaariin uusia metodeja on mahdollista tehdä analyysiä, jota kukaan muu ei ole tehnyt.

Lämpimät suositukset oivalluttavalle coffee table -bookille!

Suosittelen kirjaa lämpimästi kaikille bisneksestä kiinnostuneille ihmisille. Toki Mikko puhuu laajoista käsitteellisistä kokonaisuuksista, kuten tieteen filosofisista perinteistä, mutta hän tekee sen hyvin ymmärrettävästi ja elämänmakuisesti. Paksu kirja imaisee mukaansa ja avaa mielenkiintoisen tason liiketoiminnan kehittämiseen ja oman ajattelumme lainalaisuuksien ymmärtämiseen ja avartamiseen. Kaiken lisäksi kirja on todella kaunis ja sopii erinomaisesti “coffee table bookiksi” :)

Kuvaa klikkaamalla pääset katsomaan Mikon ja minun keskustelun Alma Median Rivien Välistä -ohjelmassa.

Jätän sinut miettimään, mikä voisi olla teidän bisneksen “maitorahka”?


Mikko Leskelä Alma Median Rivien välistä -livessä 10.12.2020.

Mikko Leskelä Alma Median Rivien välistä -livessä 10.12.2020.


Myös Talouselämä teki juttua Mikosta hetki sitten. Lehden tilaajana pääset lukemaan jutun tästä.

Mikon firmaan voi tutustu lisää täältä.

Previous
Previous

Kontrollista kontekstilla johtamiseen? Älkää unohtako muodon johtamisen välietappia!

Next
Next

Innostavan etäpalaverin muistilista