Kontrollista kontekstilla johtamiseen? Älkää unohtako muodon johtamisen välietappia!
Ei ole yksi tai kaksi työpaikkaa, joilla itseohjautuvuuden teemaan on tartuttu ilmoittamalla henkilöstölle, että nyt toimitaan itseohjautuvasti, olkaa hyvät, ja sitten vedetään herne nenään, kun ei mene ykkösellä maaliin. Vika ei ole "ihmisissä, jotka eivät osaa itseohjautua". Vika on opettajassa.
Oletetaan, että kumppanini olisi tehnyt meille viikon ruokalistan ja ostanut siihen tarvikkeet. Otan tehtäväkseni valmistaa tämän päivän ruoan, joka on spagettia ja jauhelihakastiketta. Pilkon sipulit, paistan jauhelihan ja isken päälle tomaattimurskat ja jääkaapista löytämäni kerman jämät. Ruokaa tulee reippaasti, mutta sitähän kuuluukin syödä kaksi päivää.
Kumppanini kuitenkin harmistuu. Jauhelihasta olisi pitänyt jättää osa perjantaille hampurilaispihveihin. Etkö sinä osaa lukea sitä ruokalistaa!, hän tuskailee. ”Ei mitään itseohjautuvuutta, koko ajan saa olla valvomassa!”
Jos olisimme työpaikalla, kumppanini menisi nyt ilmoittamaan HRään, että tämä itseohjautuvuushömpötys saa nyt loppua, koska tästä ei tule mitään. En ikinä opi tekemään hyviä päätöksiä ja toimimaan itseohjautuvasti.
Vaan eipä lakkautetakaan tätä itseohjautuvuuden edistämiskokeilua epäonnistuneena, vaan otetaan käyttöön muodon johtamisen työkalupakki.
Muodon johtaminen asettuu itseohjautuvuuden johtamisen janalla kontrollilla johtamisen ja kontekstilla johtamisen välimaastoon. Kontrollilla johtamisessa kumppanini kertoo minulle milloin ja mitä ruokaa saan tehdä (joudun tekemään) ja kuinka paljon jauhelihaa saan käyttää. Kontekstin kautta johtamisessa kumppanini kertoo minulle millä periaatteilla meidän taloudessa valmistetaan ja ostetaan ruokaa, mitä ruokavalioita noudatetaan, ja miten minun pitää huolehtia resurssien viisaasta käytöstä ja tehdä päätöksiä omatoimisesti tässä eetoksessa.
Muodon johtamisessa kumppanini sanoittaa kanssani tietyt kysymykset, joihin jokaisen ruoan valmistamiseen ryhtyvän täytyy muistaa vastata. Näitä ovat esimerkiksi:
Mitä meillä on tänään ruoaksi listan mukaan?
Onko eilisestä jämiä, jotka pitäisi kuitenkin syödä ensin? Vai onko niille paikka huomisessa lounaassa?
Mitä raaka-aineita tämän päivän ruokaan käytetään? Mitä mausteita yms. on kaapeissa ”menovuorossa”? Voiko niitä hyödyntää tämän päivän ruoassa?
Kuinka paljon näitä raaka-aineita tarvitaan? Tarvitaanko samoja raaka-aineita myös myöhemmin tällä viikolla? Paljonko pitää varata raaka-aineita myöhempää käyttöä varten? (Huomaa katsoa myös pakastimeen!)
Pitääkö jollekin perheenjäsenelle valmistaa erillinen annos allergioiden tai mieltymysten takia? Miten raaka-aineet ositetaan tätä silmällä pitäen?
Kysymysten on tarkoitus ohjata ruoanvalmistajan ajatusprosessia huomioimaan kaikki olennaiset asiat, jotta hän pystyy tekemään omatoimisesti valistuneita päätöksiä. Muodon johtaminen ei poista kontekstin maalaamisen tärkeyttä, mutta se tarjoaa kehityskaarelle yhden välietapin, joka on luonnollinen ja tarpeellinen askel matkalla kohti itseohjautuvampaa toimintamallia.
Osataanko teillä johtaa muotoa, vai yritetäänkö hypätä suoraan kontekstilla johtamiseen?
