Miten työpaikoista tehdään oppimispaikkoja?

Oppiminen on kiistatta yksi tämän päivän tärkeimmistä kilpailukykytekijöistä. Yksilöiden oppimisesta tiedämme jo aika paljon, mutta miten työpaikoista tedään oppimispaikkoja? 

ketterä oppiminen 2 kuva.png

Elokuun 23. päivä julkaistaan vuoden tärkein oppimisen johtamista käsittelevä kirja.

Leenamaija Otala ja Soili Meklin listaavat teoksessaan Ketterä Oppiminen 2, Strategiasta käytäntöön (Kauppakamari 2021) 11 hyvän oppimispaikan rakennetta.

Miten nämä suhteutuvat teidän organisaation rakenteisiin?

  1. Työtä tehdään itseohjautuvuutta tai yhteisöojautuvuutta tukevissa tiimeissä. Itseohjautuvuutta tarvitaan, jotta työntekijöille on valta ja vastuu kehittää itseään ja työtään. 

  2. Lähijohtajat toimivat valmentajina tiimeilleen. He varmistavat, että tiimeillä on riittävä osaaminen ja riittävästi oppimisen tapoja, jotta se hankkii ketterästi lisäosaamista ja saavuttaa tavoitteensa. 

  3. Yhteisenä suuntana tulevaisuus. Organisaatiossa on toimintatavat ja välineet jatkuvaan vuoropuheluun yrityksen tulevaisuudesta sekä siellä tarvittavista osaamisista. Työntekijät osallistuvat tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakoimiseen ja he saavat myös johdon tuottamaa tietoa siitä. 

  4. Mahdollisuus opiskella omaehtoisesti tulevaisuudessa tarvittavia osaamisia. Organisaatiolla on selkeät pelisäännöt omaehtoisen opiskelun tukemiselle ja opastusta opiskelun pariin.

  5. Toimintatapoja uusien hankittujen osaamisten käsittelyyn, että niistä tulee yritykselle osaamisetu. Strategisille osaamisille on nimetty osaamistiimit, jotka vastaavat osaamisen kehittymisestä ja opitun yrityskohtaistamisesta. Myös tiedon, osaamisen ja kokemusten jakamiseen on toimintatapoja. 

  6. Osaamisen hallintaan on käytössä diitaalinen osaamisen hallintajärjestelmä. Työntekijät ylläpitävät itse omaa osaamistaan ja oppimistaan koskevaa tietoaan. 

  7. Oppimisen osaamiseen panostetaan ja oppimista tuetaan. Organisaatiolla on esimerkiksi oppimisen tukihenkilöitä ja oppimisen työkaluja. 

  8. Älyllisestä kunnosta huolehtiminen on osa arkea ja siitä tarjotaan tietoa ja palveluja koko henkilöstölle.

  9. Organisaatiossa on paljon vuorovaikutusmadollisuuksia, -tiloja ja -paikkoja.

  10. Osaamistarpeiden kannalta sopivia oppimiskumppaneita ja verkostoja on koottu aktiivisesti. 

  11. Organisaatiossa vallitsee oppimiskulttuuri. Oppiminen korostuu kaikessa toiminnassa. 

Miltä lista vaikutti? Mitkä teillä on hyvin hoidossa? Entä mihin pitäisi panostaa? 





Previous
Previous

Miten FLOW muuttaa muotoaan kokeilukulttuurissa?

Next
Next

Johtaja ei ole assistentti, Perttu Salovaara