Miten FLOW muuttaa muotoaan kokeilukulttuurissa?

Kokeilujen kautta eteneminen on noussut suosituksi erityisesti tilanteissa, joissa kaivattua lopputulosta on mahdoton määrittä ennalta ja joissa myös matka tuohon päämäärän on osittain tuntematon. Käytännössä kaikkiin tilanteisiin, joissa kontekstin osatekijöiden väliset kausaalisuhteet ovat edes osittain kahdensuuntaisia. Esimerkiksi siis kaikkeen kehittämiseen, jossa on mukana ihmisiä.

Kokeilemalla kehittämisen idea on edetä askel kerrallaan. Tehdystä askeleesta kerätään opit, tarkastellaan, miltä maailma sen jälkeen näyttää, ja määritetään seuraava askel.

Kokeilemalla etenemisessä on mahdotonta päätyä kehittämään ihan vääriä asioita tai lähestyä päämäärää aivan väärästä suunnasta. Tietyllä tavalla kokeilemalla kehittämisen pitäisi siis luoda turvallisuuden tunnetta. Siitä huolimatta kehitysprosessien työrukkaset pähkivät, miten vaikeaa on tuoda hallinnantunnetta ja turvaa kehittämisprosessiin. Mistä tämä johtuu?

Juttelimme flowsta ja kokeilukulttuurista Flow Akatemian Jussi Venäläisen ja Lauri Häggmanin kanssa ja asia aukesi uudessa valossa. Pääset kuuntelemaan keskustelun klikkaamalla kuvasta.

Flow Akatemian Jussi Venäläisen ja Lauri Höggmanin avasivat tosi hyvin flow’n ja kokeilukulttuurin välistä suhdetta

Flown edellytyksiä ovat 1) kirkas tavoite, 2) jatkuva palaute, joka ohjaa kohti tavoitetta, 3) tehtävä- ja haastetasojen optimaalinen kohtaaminen ja 4) kyky keskittyä tekemiseen.

Listasta näemme heti, missä mättää: usein puuttuu kirkas tavoite (emme tiedä tarkkaa lopputulosta) ja hallinnantunne on haastettu, kun matka on tuntematon (selviää vasta kokeilujen kautta). Palautetta ei niin ikään voi saada ennalta määritetyn “oikean” polun seuraamisesta, kun sellaista polkua ei ole määritetty.

Toisaalta toisenlaisia flow’n edellytyksiä on saatavilla. Jokainen kokeilu on hyvin selkeä lyhyen tähtäimen tavoite. Kokeilut ovat itsessään palautetta, kun vain ymmärtää ne sellaiseksi mieltää. Lisäksi kokeilemalla kehittäminen on itsessään taito ja vankka prosessi, joten ihminen, jolla tämä on hallussa, voi tuntea itsensä hyvinkin turvalliseksi noudattaessaan sitä.

Miten siis vahvistaa omaa turvallisuuden tunnetta tuntemattoman äärellä? Meidän pitää vain oppia luottamaan kokeilemalla kehittämiseen menetelmänä, niin löydämme hallinnantunteen myös kompleksisten tuntemattomien äärellä. Vanha hokema “luota prosessiin” pätee siis tässäkin.

Tätä voi jokainen harjoitella vaikkapa miettimällä, minkälaisia prosesseja itse noudatat. Oletko esimerkiksi huomannut, että päivittäinen peseytyminen pitää Sinut puhtaana? Tai että selkeän tavoitteen asettaminen ennen tiukkaa neuvottelutilanne tuottaa Sinulle edullisemman lopputuloksen? Tai että jos ensin kerrot viikonlopun ennaltasovitut aktiviteetit perheelle ja osallistat heitä sitten viikonlopun suunnitelman viimeistelemiseen, asiat sujuvat paljon mukavammin eikä maanantaina tarvitse mennä karhu takamuksissa töihin?

Huomaa, miten paljon itse asiassa noudatat erilaisia prosesseja sekä työssäsi että muussa elämässäsi. Kiinnitä näihin huomiota ja ryhdy kehittämään niitä. “Haa, jos teenkin näin, lopputulos näyttää olevan vielä parempi!” “Entäpä jos lisään tähän vielä tällaisen elementin, mitä sitten tapahtuu?”

Pian olet ihan huomaamattasi kasvanut kokeilemalla kehittämisen mestariksi, ja suuri tuntematon täyttää kehosi innostuneella kuplinnalla. Onnea matkaan :)

ps. Tänään julkaistiin toinenkin blogi tästä samasta aihepiiristä: Näin onnistut uudistuksissa ketterästi ja muutoskyvykkyyttä kasvattaen. Futuricen Anna-Mari Fagerström, Villiam Virkkunen ja Johanna Haapamäki kertovat oppejaan organisaatiomuutoksen tekemisestä kokeilemalla kehittäen.

pps. Videoklippi on leikattu Flow Akatemian podcastistä, jossa olin vieraana hetki sitten. Puhuimme tämän aihepiirin lisäksi itseohjautuvuudesta ja jatkuvan oppimisen johtamisesta. Pääset halutessasi kuuntelemaan koko jakson tästä.