Miten oppiminen linkitetään yrityksen strategiaan?
Edellisessä blogissa kerroin oppimisen johtamisen kyselytutkimuksen tuloksista liittyen siihen, kuka ensisijaisesti vastaa siitä, että työntekijä oppii oikeita asioita. Tulos oli selkeä: työntekijä itse vastaa ensisijaisesti siitä, että hän oppii työnsä kannalta oikeita asioita.
Seuraava tärkeä kysymys on tietenkin se, mistä hän tietää, mitä hänen pitäisi oppia?
Tätä kysyttiin kyselyssä kysymyksellä: miten oppiminen linkitetään organisaation strategiaan ja tavoitteisiin
Suurimmassa osassa vastaajien työpaikkoja ei ole vielä onnistuttu yhdistämään oppimista ja tavoitteita toisiinsa. Vaikka puhutaan, että osaaminen on tärkeä kilpailutekijä, jää puheen toteutus usein aika heikoksi. Tilanne on todellakin huolestuttava - erityisesti kun muistamme, että työntekijä on itse vastuussa siitä, että oppii oikeita asioita!
Eniten toteutetaan osaamistarpeiden pohdintaa vuosittaisten suunnitelmien yhteydessä, mikä nykyisessä muutostahdissa tuntuu aika hitaalta. Myös henkilökohtaiset osaamisen kehittämis- ja oppimissuunnitelmat elävät useimmiten vuoden sykleissä (sen sijaan, että eläisivät kuukauden tai muutaman sykleissä, tai useamman vuoden mittaisissa strategiajaksoissa). Tämä on linjassa sen kanssa, että kehityskeskustelut - joita yhä suurimmassa osassa työpaikkoja käydään kerran vuodessa - ovat keskeisin paikka työstää kehityssuunnitelmia ja oppimistavoitteita.
Meillä on strategiakauden osaamisen kehittämisen tavoitteet ja myös vuoden tarkistetut tavoitteet. Vielä on matkaa siihen, että osaamisen kehittymisen tavoitteiden toteutumista pystyttäisiin seuraamaan niin hyvin kuin olisi tarkoitus.
Kehityskeskustelussa mietitään tavoitteet ja niitä tukeva osaaminen.
Oppimistavoitteiden yhdistäminen tavoitteisiin riippuu esihenkilön kyvykkyydestä yhdistää näitä.
Tavoitekeskustelussa määritellään tiimin ja henkilön tavoitteet ja kehityskeskustelussa pohditaan oppimistarpeet, jotta tavoitteisiin päästään.
Kehityskeskustelussa kootaan strategian tavoitteiden mukaisia osaamis- ja oppimistarpeita.
Seurataan vuosisykleissä kehityskeskusteluissa.
Työn tavoitteet ja oppimistavoitteet asetetaan samaan aikaan kehityskeskusteluissa. Oppimistavoitteita tarkennetaan henkilökohtaisessa oppimissuunnitelmassa.
Vastaukset kysymykseen: Onko oppiminen yhdistetty organisaation strategiaan ja tavoitteisiin? Vastaukset prosentteina. (n= 2021: 58; 2023:106)
Vuosisuunnitelmat ovat hyviä, koska niihin pystyy sijoittamaan myös pidempiä oppimisen liittyviä sitoumuksia, kuten usean kuukauden valmennusohjelmia tai korkeakouluopintoja. Isot kaaret tuovat rauhaa ja mahdollistavat pidemmän tähtäimen ajattelun.
Vuosisuunnitelmiin liittyy kuitenkin se riski, että niiden rinnalla ei ole muuta. Huonoimmassa tapauksessa kehityssuunnitelma unohdetaan ja kaivetaan naftaliinista vasta kun seuraava kehityskeskustelu lähestyy. Jotta vuosisuunnitelmasta saadaan hyödyt irti, siihen pitäisi palata vähintään kolmen kuukauden välein, reflektoida jo tehtyä ja johtaa toimenpiteet seuraavalle 3 kuukaudelle.
Vuosisuunnitelmat eivät myöskään ole kovin ketteriä. Tekoälyn kehitys on hyvä esimerkki siitä, että jos asetamme itsellemme ja tiimeillemme kehitystavoitteita vain vuosirytmissä, jäämme auttamattomasti kelkasta. Uusia oppimistarpeita syntyy koko ajan ja niiden pitäisi päästä mukaan oppimissuunnitelmiin.
Joissain organisaatioissa pidetään vuosisuunnitelmia mukana arjessa seuraamalla niiden etenemistä kvartaaleittani.
Keskeisissä strategisissa tavoitteissa yhtenä osana on kyvykkyyden kehittäminen jonka osana osaamisen kehittäminen. Näistä asetetaan tavoitteet kvartaaleittain.
Painopisteet katsotaan vuodeksi ja seurataan kvartaaleittain.
OKR (Ketterä tavoitejohtamisen järjestelmä Objectives and Key Results) nostettiin myös keinoksi linkata oppiminen ja liiketoiminnalliset tavoitteet toisiinsa. (OKR:t asetetaan yleisimmin kvartaaleittain.)
Myös järjestelmiä nostettiin esiin keinona linkata oppimistavoitteet toiminnallisiin tavoitteisiin.
Meillä hyödynnetään Humbol ohjelmaa johon kirjataan henkilökohtaiset tavoitteet sekä tiimin toiminnasta omaan työhön kohdentuvat tavoitteet. Tavoitteisiin pääsyä seurataan yhteisissä keskusteluissa joissa läsnä tiimi, esihenkilöt/ keskustelu: strategiatehtävä kuluvalle vuodelle ja tiimin itselleen asettamat tavoitteet.
Osa vastauksista kertoi lisää strategian ja oppimistavoitteiden välistä yhteydestä.
Organisaation toiminnallisiin tavoitteisiin olemme pyrkineet ne sitomaan, sillä jokainen toiminto tekee organisaation vastaavista omat tavoitteet, joiden suoriutumiseen yleensä tarvitaan lisää oppimista.
Tiimien ja organisaation strategiset tavoitteet ovat yhteisiä ja on sovittu että oppimistavoitteiden tulisi olla linjassa näiden kanssa. Tai jos eivät ole, käydään erillinen resurssikeskustelu millä aikataululla oppimistavoite/-toive on realistinen / toteutettavissa.
Strategiset ydinosaamiset on määritelty suoraan strategisen ohjelman kehittämiskärkien mukaan.
Kvartaalitason tavoitteista johdetaan kuukausi- ja viikkotasolla tukitoimia joilla eri tiimejä autetaan saavuttamaan kvartaalin liiketoimintatavoitteita.
On tehty esimerkkisanoituksia ja käytäntöjä, joilla tavoitteiden mukaista oppimista ja tekoja voi toteuttaa. Tiimeissä toteutetaan retroja (myös yhdessä asiakkaan kanssa), jotta toiminta ja osaaminen kehittyy mahdollisimman ketterästi.
Myös he, joiden työpaikoilla oppimistavoitteita ei ole linkattu liiketoiminnallisiin tavoitteisiin, avasivat vastaustaan lisää. Yllättävän moni vastasi, ettei tiedä, miten oppimistavoitteet on linkattu organisaation tai toiminnan tavoitteisiin tai tätä linkkiä ei ole. Se viestii, että osaamis- ja oppimistarpeita ei oikeasti osata pohtia.
Henkilökohtaisesti jokainen itse vastaa tavoitteista.
Ainoastaan uuden työntekijän perehdytyksessä on oppimistavoitteet.
En osaa oikein sanoa, työntekijälle ei juuri avata näitä. Tiettyjä sertifikaatteja on oltava voimassa (3v. ja 5v. Ja esimies kertoo jos on mennyt vanhaksi ja pitää suorittaa uusiksi).
Ei mitenkään.
En tiedä.
Ei vielä toimivasti.
Ei muuten kuin kommunikaatiolla.
Yritystä on mutta ei käytännössä toteudu.
Miten tämä homma on hoidettu teillä?
