Iso osa meidän jokaisen työtä on keksiä koko ajan uusia ratkaisuja, soveltaa olemassa olevaa osaamista ja tietoa uudella tavalla, kokeilla uusia työkaluja, uusia lähestymistapoja, uusia menetelmiä. Työ on paljolti ongelmanratkaisua, jatkuvaa parantamista, palautteen hakemista ja siitä oppimista sekä retrojen pitämistä eli oman ja toisten työn arviointia ja siitä oppimista.

Kuitenkin tämä ketterä työssä oppiminen on hiipinyt hieman kuin varkain perinteisen ennakoiva koulutuksissa tapahtuvan oppimisen rinnalle. Moni HR johtaja on viime vuosina valitellut työntekijöiden kokevan, etteivät he opi mitään, “kun eivät pääse koulutuksiin” - ja kuitenkin tiedämme, että opimme aivan valtavasti työssämme koko ajan. Toinen seikka, joka menestyksekkään työssä oppimisen tiimoilta on huomioitava on se, että se sisältää paljon taitoja, menetelmiä ja toimintatapoja. Näiden tulisi olla tiimeille yhteisiä ja varmistaa, että jokaisella on riittävät ongelmanratkaisu - ja oppimistaidot.

Syksyllä 2023 toteutettiin toisen kerran Learning Advantage Barometri*. Se selvittää oppimisen johtamisen tilaa ja haasteita Suomessa toimivilla työpaikoilla. Minkälaisia ketterän työssä oppimisen menetelmiä vastaajaorganisaatioilla on käytössään?

Kuva 1. Minkälaisia keinoja työpaikoilla on käytössä työssä oppimiseen?

Yleisimmät työssä oppimisen keinot ovat yksilöiden itselleen asettamat kehittymistavoitteet sekä palveluiden ja prosessien kehittäminen. Palaute, ideointi ja jatkuva parantaminen ovat myös saaneet maininnat yli puolella vastaajista.

Tulokset voidaan kuitenkin kääntää myös toisin päin: Lähes kolmannes vastaajien työpaikoista ei kehitä palveluita tai prosesseja, tai jos kehittää, sitä ei mielletä osaamisen kehittämiseksi. Retroja tai muita reflektointituokioita pitää alle 40% työpaikoista. Tässä on paljon kasvun varaa. Viimeisen 5-10 vuoden “kokeilukulttuuribuumista” huolimatta vain noin kolmannes vastaajien työpaikoista näyttää tekevän systemaattisesti kokeiluja.

Palaute on käytössä oppimisen keinona vain noin puolessa työpaikoista. Herää kysymys, eikö näissä organisaatioissa anneta palautetta ollenkaan, vai onko oppimista koskeva palaute vastattaessa mielletty joksikin eri palautteeksi, kuin se palaute, mitä työstä yleensä annetaan sekä esihenkilön että työkavereiden ja jopa asiakkaiden toimesta.

Oletteko te listanneet käytössänne olevia työssä oppimisen keinoja? Miltä omat vastauksenne näyttäisivät tämän listan osalta? Löytyykö kehittämisen paikkoja?

Minkälaisia keinoja työpaikoilla on työssä oppimiseen?

Learning Advantage Barometrin 2023 johtopäätökset

Liikaa inputtia?