Rakastetuimmat työpaikat korostavat toimintatapoja johtamisen sijaan
Newsweekin Global Most Loved Workplaces 2024 -lista on juuri julkaistu, ja siellä on silmiinpistävä huomio. Suomalainen henkilöstökyselyfirma Vibemetrics julkaisi vastikään laajan Miksi ihmiset lähtevät -tutkimuksen, jonka tulos on aivan samanlainen. Muutos kuvastaa työelämän lisääntynyttä itseohjautuvuutta ja on siten hyvin luonnollinen. Työpaikkojen on kuitenkin syytä pistää muutos konkreettisesti merkille ja varmistaa, että omassa organisaatiossa on asiat tältä osin kunnossa.
Newsweek -Yhdysvaltojen toisiksi suurin uutisviikkolehti - julkaisi juuri Global Most Loved Workplaces 2024 listauksen. Ensimmäisenä on tietenkin noteerattava listan suomalaiset yritykset. Verkkokauppojen personointia kehittävä Nosto pääsi sijalle 97 ja sote-talo Mehiläinen sijalle 63. Kolmannen sijan listalla sai Supercharge, jonka kotipaikka on Budapest, mutta joka on osa Siili Solutions -konsernia. Onnittelut kaikille kolmelle!
Rakastetuimpien työpaikkojen salaisuus
Listaa tutkiessa huomio kiinnittyy siilmiinpistävästi yhteen piirteeseen: rakastetuimpien työpaikkojen kuvaukset kertovat systemaattisesti toimintatavoista, jotka tukevat oppimista ja kehittämistä. Johtamista ei ole nostettu kuvauksiin sellaisenaan, mutta johtamisen käytänteistä puhutaan kyllä.
Ykkössijan saanut englantilainen Navro: “They'll feel deeply supported with one-on-one coaching”.
Toisen sijan Żabka Group: “(has) built a listening strategy around collaboration and idea sharing. People are invited to project groups where they can have a measurable impact on building a particular project or solution. There is also an emphasis on personal development, with employees having the opportunity to join a leadership path or grow as an individual contributor through the Academia Żabka.”
Kolmannen sijan saanut Supercharge: “The Supercharge culture is built on three key pillars—feedback, community and learning. They bring in external coaches to interview all employees annually to gather feedback and take action, constantly making changes, from the office space to software to learning opportunities based on what people request.”
Viidennen sijan Petfolk “fosters professional growth through extensive training and development programs, ensuring every team member is fear-free certified and well-versed in the latest veterinary practices.”
Kahdeksannen sijan OxfordSM “engages and connects its employees through storytelling, knowledge sharing and creating relationships”.
11 sijan Aperian “incorporates healthy workplace practices, from robust mechanisms for learning and knowledge sharing built into everyday workflows”.
12 sijan Relay Payments “(has) a high-performance culture driven by continuous learning”.
15 sijan Zyte: “Each employee has an individual learning fund and can allocate up to 5 percent of their time each week to their development, both work-related and personal”.
Listaa voisi käydä läpi pitkään, mutta tästä saanee kuvan siitä, miten oppiminen ja kehittäminen ovat läsnä yritysten menestysreseptien kuvauksissa. Yritykset ovat nostaneet niihin laajoja valmennusohjelmia ja henkilökohtaisia oppimisbudjetteja, mutta vielä sitäkin enemmän kiinnittäisin huomiota yhdessä oppimisen ja kehittämisen käytänteisiin. Tiedon systemaattinen jakaminen, esiin nousseita ongelmia ratkomaan muodostetut tiimit ja jatkuvat parannukset toimintatapoihin ja prosesseihin, ovat silmiin pistävän suuressa roolissa siinä, minkä rakastetuimmat työpaikat näkevät salaisuudekseen.
Oppimisen ja kehittämisen käytänteiden lisäksi rakastetuimpien työpaikkojen kuvaukset korostivat yhteisöllisyyttä, DEI-käytänteitä, arvoja, työn ja vapaan tasapainoa sekä kirkkaita merkityksellisiä visioita.
“Tiedon systemaattinen jakaminen, esiin nousseita ongelmia ratkomaan muodostetut tiimit ja jatkuvat parannukset toimintatapoihin ja prosesseihin, ovat silmiin pistävän suuressa roolissa siinä, minkä rakastetuimmat työpaikat näkevät salaisuudekseen.”
Suomesta vastaavanlainen tulos isolla aineistolla
Suomalainen Vibemetrics julkaisi toukokuun lopussa 2024 analyysin 85 500 ihmisen vastauksista erilaisiin henkilöstökyselyihin viimeisen 6 vuoden ajalta. Analyysissä verrattiin lähteneiden ja jääneiden vastauksia ja vastauskäyttäytymistä toisiinsa. Suurimmat erot löytyivät melko arvattavasti suosittelu-kysymyksistä, mutta kirkkaalle kakkossijalle nousivat kysymykset, jotka liittyvät oppimisen ja kehittämisen käytänteisiin. Lähijohtamiseen liittyvät kysymykset tulivat vasta kolmanneksi. Kun analyysi tehtiin Vibemetricsin kysymyspankin pääkategorioiden mukaan, oppimisen ja kehittämisen teema nousi ykköseksi ja työtyytyväisyys kakkoseksi. (“Suosittelu” kuuluu työtyytyväisyyden pääkategorian alle.) Voit lukea lisää Vibemetricsin tuloksista, kysymyspankin rakenteesta ja tutkimuksen toteutuksesta täältä.
Tämä on kiinnostavaa. Lähijohtaminen on perinteisesti nähty tärkeimmäksi syyksi ihmisen jäädä tai lähteä työpaikastaan. Ammatillinen kehittyminen on aina kuulunut tärkeiden asioiden listalle, mutta sen sijoitus on ollut selvässä nousussa viime vuosina. Merkille pantavaa tässä Vibemetricsin tuloksessa on se, että oppimisen ja kehittämisen käytänteet saivat suuremman painoarvon kuin omaa oppimista ja ammatillista kehittymistä koskevat kysymykset.
Miksi käytänteiden rooli kasvaa?
Käytänteiden merkityksen kasvu selittyy työelämän itseohjautuvuudella. Asiantuntijatyö on luonteeltaan hyvin omatoimista. Esihenkilön rooli on varmistaa hyvät selkeät tavoitteet ja mahdollisuudet niiden saavuttamiseen. Hän myös usein auttaa tiimiläisiään hyödyntämään erilaisia työpaikan tukipalveluita, kuten coacheja, työnohjaajia, koulutuksia jne. Työn organisoinnista, työhön sisältyvien ongelmien ratkomisesta, uuden tiedon hankkimisesta ja työn toteutuksesta vastaavat työntekijät itse. Esihenkilö ei pysty olemaan vierellä opastamassa ja tekemässä päätöksiä. (Jos näin olisi, työnantajalta jäisi saamatta työntekijän osaaminen ja ymmärrys organisaation käyttöön.)
Omatoimisesti töitään hoitava asiantuntija tarvitsee tuekseen käytänteitä, prosesseja ja rakenteita. Toki niitä luodaan ja kehitetään koko ajan yhdessä, mutta niiden olennaisin ominaisuus on se, että ne ovat sovittuja toimintatapoja, joiden varassa työtä on hyvä tehdä. Sovitut toimintatavat ja käytänteet luovat ikään kuin tiestön, jolla asiantuntijoiden on hyvä itseohjautuvasti ajaa. Tiet vievät oikeaan suuntaan, kaistoja on tarpeeksi ja tienviitat muistuttavat olennaisista asioista.
Jos työ ei olisi itseohjatuvaa asiantuntijatyötä, esihenkilö voisi istua pelkääjän paikalla neuvomassa joka käänteessä. Silloin tiestön merkityskin olisi pienempi. Hiekkakenttä riittäisi, koska esihenkilö voisi kertoa, minne mennään.
Mutta asiantuntijatyössä esihenkilö ei ole mukana autossa. Hyvä tiestö mahdollistaa mahdollistaa tehokkaan itseohjautuvan ajon.
Myös oppiminen ja työn kehittäminen ovat muuttuneet itseohjautuvaksi. Sen lisäksi ammatillisessa kehittymisessä koulutusten painoarvo on pienentynyt ja työn kehittämisen painoarvo kasvanut. Ammatillinen kehittyminen on integroitunut organisaation kehittämiseen. Organisaatio taas kehittyy nimenomaan niiden toimintatapojen kautta, jotka ohjaavat asiantuntijat kokoontumaan erilaisten ongelmien äärelle ja ratkomaan niitä yhdessä. Sen takia rakastetuilla työpaikoilla on hyviä toimintatapoja työn yhdessä kehittämiseen.
Mitä Sinun olisi hyvä miettiä?
Missä jamassa teillä ovat oppimisen ja kehittämisen käytänteet? Mitkä toimintatavat, prosessit ja rakenteet ohjaavat yksilöitä oppimaan? Entä tiimejä? Miten tiimit oppivat toisiltaan? Entä yksiköt tai bisneslinjat? Miten kyvykkäiden tiimien kyvykkyyden salaisuus mallinnetaan ja miten se leviää organisaatiossa?
Vibemetricsin blogi tuloksista.
Lead index: työkalu oman organisaatiosi oppimisen ja kehittämisen käytänteiden arvioimiseen.
