Mitä eroa on osaamisen kehittämisen ja oppimisen johtamisen välillä?

Osaamisen kehittäminen ja oppimisen johtaminen ovat molemmat käsitteitä, jotka liittyvät organisaatioiden pyrkimyksiin kasvattaa työntekijöidensä taitoja ja työyhteisön kyvykkyyksiä. Ne ovat kuitenkin erilaisia lähestymistapoja, joilla on omat painopisteensä ja tavoitteensa. Ymmärtämällä näiden kahden käsitteen erot, organisaatiot voivat paremmin navigoida muuttuvassa työelämässä ja hyödyntää työntekijöidensä potentiaalia tehokkaasti.


Osaamisen kehittäminen: Suunniteltuja ja strukturoituja oppimisprosesseja

Osaamisen kehittäminen on perinteinen tapa parantaa työntekijöiden ammatillista pätevyyttä ja suoriutumista. Se perustuu usein ennalta määriteltyihin tarpeisiin ja se on yleensä suunniteltu organisaation tai työntekijän nykyisten tehtävien ja roolien pohjalta. Osaamisen kehittämiseen liittyy usein muodollisia koulutusohjelmia, sertifikaatteja, kursseja ja seminaareja, joilla on selkeä alku ja loppu. Sen perimmäinen tarkoitus on varmistaa, että työntekijät pystyvät suorittamaan tehtävänsä tehokkaasti ja organisaation vaatimusten mukaisesti.

Perinteinen osaamisen kehittäminen keskittyy usein yksilöön ja tiettyihin taitoihin tai osaamisalueisiin. Koulutukset suunnitellaan useimmiten ylhäältä alaspäin, ja ne keskittyvät organisaation strategisiin tavoitteisiin. Tässä lähestymistavassa työntekijät nähdään oppijoina, joiden on saavutettava tietyt etukäteen asetetut taidot, jotta he voivat olla tuottavia nykyisessä roolissaan.

Oppimisen johtaminen: Jatkuva ja strateginen prosessi

Oppimisen johtaminen sen sijaan katsoo osaamisen kehittämistä laajemmasta ja dynaamisemmasta näkökulmasta. Se ei ole vain yksittäisten koulutusohjelmien toteuttamista, vaan kokonaisvaltainen ja jatkuva prosessi, joka on integroitu syvälle organisaation kulttuuriin ja toimintaan. Oppimisen johtamisen keskeinen piirre on sen strateginen luonne: se ei keskity ainoastaan siihen, mitä taitoja tarvitaan nykyhetkellä, vaan se katsoo myös tulevaisuuden tarpeita ja organisaation kykyä sopeutua ja oppia.

Oppimisen johtaminen pyrkii edistämään jatkuvaa oppimista, jossa työntekijät ovat aktiivisia ja itseohjautuvia oppijoita. Tämä lähestymistapa ei rajoitu vain formaaleihin koulutusohjelmiin, vaan se kattaa myös arjen oppimisen, kokemuksista saadut oivallukset ja yhteisöllisen oppimisen. Oppimisen johtamisen ytimessä on organisaation kyky luoda oppimisen kulttuuri, jossa oppiminen on osa päivittäistä työtä ja jossa kaikki tasot, ylimmästä johdosta lähtien, tukevat ja edistävät jatkuvaa kehitystä.

Kummallakin on paikkansa - mutta mikä se on?

Kumpaakin näistä tarvitaan jatkossakin, mutta oppimisen johtamisen painoarvo kasvaa koko ajan. Lisäksi on syytä muistuttaa, että pandemia vei kaiken koulutustarjonnan verkkoon, mikä puolestaan johti siihen, ettei työnantajan enää kannata järjestää yleisluontoista koulutusta ollenkaan omalle väelle. Kaikki yleisluontoinen haetaan verkosta silloin kuin itselle sopii ja vain he hakevat, joita se hyödyttää. Vain räätälöityjä osaamisen kehittämisen prosesseja kannattaa järjestää organisaatiokohtaisesti.

Mieti oman organisaatiosi osaamisen ja oppimisen johtamista: minkä verran teillä tehdään perinteistä osaamisen kehittämistä? Entä minkä verran paukkuja laitetaan oppimisen johtamiseen?

Entä kun mietit strategiaanne, toimintaympäristöänne ja sitä, mistä kilpailuetunne muodostuu, minkälaiset painotukset näillä siitä näkökulmasta pitäisi olla?

Previous
Previous

Mitä eroa osaamisen kehittämisellä ja oppimisen johtamisella, vol. 2

Next
Next

Kohti inhimillistä arvonluontia